6a Nuuksiossa

PE 30.8.2012

6a:n Telttaretki Nuuksiossa

Perjantaina 6a luokka lähti telttailemaan Nuuksioon rinkat ja muut tavarat mukanaan.

Kasseja, telttoja ym. tavaraa laitettiin autoon joka ajoi tavarat puolestamme telttailu-alueen lähistölle. Rinkat pistettiin selkään ja lähdettiin Nuuksiota päin. Menimme aluksi bussiin ja odotimme kunnes olisimme perillä. Kun olimme Nuuksiossa, meidän täytyi jatkaa matkaa kävellen metsäistä reittiä, ja se oli rankkaa. Monet lähtivät kovaa vauhtia jonon etuperälle. Retkellämme oli todella kivaa vaikka tuli pieniä ongelmia tuli mm. yhdet nuoret piti teknobileet klo 11-04. Videosta näkee kun opemme Ville Teittinen menee komentamaan niitä. Teltat pystytettiin todella nopeasti ja pääsimme viettämään ihanaa vapaa-aikaa.

Kasvitarhan vuosi

Joskus tulee mieleen, että voisi pikakelata kasvitarhan vuoden. Luontoluokka 6a kelasi. Kiitos myös koulun riistakameran..

Sadon korjuun aikaon nyt ja satoa nautitaan köksäntunneilla vuoden ympäri.

by 6a

Kasvitarhalla 3–luokan kanssa!

Oli ihana kesäpäivä, aurinko paistoi paahtavasti meidän selkään. Saimme nauttia päivästä ihanien 3. luokkalaisten kanssa. Mutta ensin kannoimme kotiluokasta itse-kasvattamamme kasvit kasvitarhalle, jonne piti saapua pari Yleisradion reportteria tekemään juttua, mutta arvatenkin he eivät saapuneet.

Solututkimus Heurekassa

Solututkimusemme alkoi Heurekassa klo 9.00. Kaikki ottivat itselleen parin ja menivät istumaan koepöydän luokse. Pöydällä oli tarjotin, jolle oli asetettu pinsetti, pala punasipulia, petrimalja, mikroskooppi ja niihin tarkoitettuja tutkimuslasinpalasia, pipetti, punaista väriainetta ja vettä.

TUTKIMUS 1

Tutkimusongelma: Saammeko sipulin soluja näkymään mikroskoopilla?

Näytteemme kuvattu kameralla
mikroskoopin okulaarin läpi.
Tumakin näkyy.

Hypoteesi: Saamme, jos lisäämme siihen väriainetta.

Mitä teimme: Irrotimme sipulin valkoisesta osasta ohuen läpinäkyvän kalvon ja asetimme sen pieneen kuppiin, jonne lisäsimme pipetillä punaista väriainetta. Tökimme kalvoa, jotta se peittyisi täysin väriaineeseen. Jätimme kalvon väriaineeseen niin kauaksi aikaa, että väriaine imeytyisi siihen.

 Otimme kalvon pois n. 10 minuutin päästä, jolloin se oli värjäytynyt punaiseksi. Asetimme sen petrimaljaan, ja laitoimme siihen kahdeksan pipetillistä vettä, jotta liika väriaine lähtisi pois. Sitten laitoimme sen tutkimuslasinpalaselle pinsettien avulla ja suoristimme sen. Sitten laitoimme sen mikroskoopille. Mikroskoopin näkymä oli hieno, näimme soluja ja tuman.

Tulos: Hypoteesimme meni oikein, ja ongelmaan on saatu ratkaisu: Sipulin solut voi nähdä mikroskoopilla, jos siihen lisää väriainetta.

TUTKIMUS

Näytteemme solut kuivuivat,
kun laitoimme suolaa.
Kuvattu mikroskoopin läpi
tavallisela kameralla.

Tutkimusongelma: Kuoleeko sipulin solut, jos niihin lisää suolaa?

Hypoteesi: Kuolevat jos ne eivät saa vettä.

Mitä teimme: Irroitimme tällä kertaa sipulin punaisesta osasta ohuen kalvon. Asetimme sen tutkimuslasinpalaselle, ja laitoimme sen päälle suolavettä. Odotimme n. 10 minuuttia, ja huomasimme, että punainen väri alkoi haalistua.

 Laitoimme sen mikroskoopille, ja katsoimme linssiin. Se näytti samanlaiselta, mutta liilalta.

Tulos: Kyllä kuolevat.

Kirjoittivat Alma ja Anna-Leena Luonto ja tiede 5A

Lemmikki filmi

Tässä on lyhytvalinnaisessa tehty koulutyö, jossa kerromme hieman lemmikeistä.
Kuvasimme muutamana päivänä toistemmeluona omien lemmikkiemme puuhia.
Lemmikit ja eräs nimeltämainitsematon Minka nauttivat herkuista ja huomiosta.
Sitten oli edessä editointi josta kunnia menee Pauliinalle.
Toivottavasti pidätte!
Enjoy!

Aino, Julia, Maria 9E - LuMa projekti

Ruoan säilyvyys

Tutkimuksen aihe oli mielenkiintoinen, koska olemme kiinnostuneita ruoasta ja lisä- ja säilöntäaineet ovat nykyaikana suuri osa päivittäistä ruokavaliotamme. Halusimme kokeilla miten luomutuotteet/kotimaiset (lisä- ja säilöntäaineettomat) eroavat vastaavista normaaleista tuotteista. Kuitenkin siitäkin on paljon puhuttu, kuinka ihmisten tulisi syödä enemmän luomutuotteita ja ns. ”suosia suomalaista”. Halusimme tutkia eri ruoka-aineiden säilyvyyttä. Sen lisäksi tämä on tavallaan jatkoa viime tutkimuksellemme, jossa otimme selvää entisaikojen ruoansäilöntätavoista. Meillä oli tutkimuksessa kaksi vastaavaa tuotetta, suomalainen ja ulkomaalainen (Esp.) tomaatti, tavallista ja luomumaitoa 1 litran tölkki, ja vaaleaa, paloiteltua paahtoleipää kaksi pakettia, toisessa leivässä oli säilöntäaineita, toisessa ei. Tomaattien säilymisessä ei ollut merkittävää eroa, paitsi homeiden värissä. Tavallinen maito säilyi paremmin, kuin luomumaito.
Leivistä lisäaineeton säilyi huomattavasti paremmin, kuin lisäaineellinen.
Havainnoistamme teimme johtopäätöksiä, että lisäaineeton leipä säilyy paremmin,
kuin vastaava ja vastaavissa oloissa säilytetty, lisäaineellinen leipä. Vaikka lisäaineettomassa leivässä parasta ennen merkintä oli 10.2, eli se oli viisi päivää aikaisemmin kuin lisäaineellisessa.
Samoin luomu maito säilyi paremmin kuin tavallinen (ei niin paljon hometta).
Jääkaapissa olleet maidot kaadoimme laseihin ja huomasimme heti, että luomu maidossa oli ohut kalvo, mutta taas tavallinen maito näytti ihan normaalilta. Maistoimme tavallista maitoa ja se maistuikin ihan tavalliselta,
mutta siinä oli kyllä pieni sivumaku. Se kävisi vaikka lettutaikinaan ihan hyvin, muttei ehkä kuitenkaan juotavaksi. Molemmat tomaatit säilyivät melko hyvin. Kotimaisen tomaatin kuori oli vähän rypistynyt ja sisältä näytti normaalilta. Ulkomaisessa tomaatissa kuori oli sileä, mutta päällä oli vähän hometta.
Sisältä se oli myös normaali, se oli myös vähän kypsempi kuin kotimainen. Molemmat tomaatit tuoksuivat ja maistuivat tavallisilta, etenkin tuoksu oli voimakas. Kaikenkaikkiaan vaikka välillä olimme ehkä nykyteknologian takia tutkimuksessa hermoromahduksen partaalla, oli meillä kuitenkin loppujen lopuksi ihan hauskaakin.:) Saimme itsekin tästä tutkimuksesta paljon irti, opimme paljon asioita ja erään henkilön ruokavalio sai muutoksen tämän tutkimuksen kautta. Näillä mennään!

Raketti-projekti

Rakettiprojekti, uusinta

Teimme uusinnan viime vuotisesta raketti-projektistamme. Tarkoituksena silloin oli lähettää kolme erilaista ns. Tee Se Itse-rakettia ilmoille. Valitettavasti viime vuonna epäonnistuimme. Nyt ottaessamme projektin uudelleen syyntiin oli parannus ideoita muutamia. Esimerkiksi lisäsimme rakettien alle pyörät ja ne lähtivät rataa pitkin, tai ainakin näin oli tarkoitus. Kuten tuli jo kenties selväksi, meillä oli viime vuonna kolme rakettia; tänä vuonna tiivistimme kahteen rakettiin: cola-raketti ja vedenpaine-raketti. Näistä kahdesta raketista pyörii internetissä paljon videoita, mutta jos ei ole tietoa mitä nämä ovat, tässä lyhyt selvitys: cola-raketti toimii menthos makeisista syntyvällä paineella. Vedenpaine-raketissa käytetään nimensä mukaisesti vedenpainetta. Taustatietonamme projektiin oli siis pääosin internet ja vahva oma kokemus. Resurssit eivät ollee hekumaaliset, mutta projekti sujui moitteettomitta. Koululta saimme pääosin tarvikkeemme. Apua tuli opettajalta vähän, mutta hyödynsimme itsenäisyyttämme. Tekijöitä meillä oli kolme, ja kun yhteispeli toimi, toimi projektikin.

Tuloksia emme oikein saanet kerättyä pienten e

pä

onnistumisten takia: raketit eivät siis lähteneet liikkeelle. Silti oli projekti mielenkiintoinen, ja olihan se toisaalta vietävä loppuun viimevuodesta. Johtopäätöksenä päätimme että jos tälläisen projektin vielä tekisi, pitäisi parannella raketteja merkittävästi. Tulimme siihen tulokseen että tällä projektilla ei oikein ole

tulevaisuutta. Case is closed!

Tekijät Matias, Oskari ja Lauri, 9e Toteutimme tämän projektin LuMa-tunneilla

Lumatutkimus koirista 9E

Teimme tutkimuksen kahdesta koirasta, Minneystä ja Santusta, joilla on erilaiset luonteet. Opetimme molemmille samat temput samassa ajassa ja nyt kerromme, miten koirat pärjäsivät!

Halusimme tutkia tätä, jotta näkisimme, kuinka erilaiset luonteenpiirteet vaikuttavat koirien oppimiseen. Ongelmana oli, miten eriluonteiset koirat oppivat samat temput. Aloimme ratkoa tätä ongelmaa, koska olemme kaikki hyvin kiinnostuneita opettamaan koirille temppuja, joilla voimme selvittää niiden oppimista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme tietoja siitä, miten opettaa koiria oikealla tavalla. Keksimme tutkia tätä aihetta, koska meillä oli jo valmiiksi kaksi eriluonteista koiraa.

Tavoitteemme oli opettaa molemmille koirille samat temput samassa ajassa. Tiesimme kuitenkin, ettei se voi olla täysin mahdollista, sillä jokainen koira on oma yksilönsä.

Ohi -harjoituksessa pyritään opettamaan koira kävelemään nätisti (ei hauku, murise, vedä yms.) muiden koirien tai ihmisten ohi. Ei hypi -harjoituksessa koiraa opetetaan olemaan hyppimättä ihmisten päälle heidän tullessa kotiin, vaikka koira on innostunut.

Molemmilla koirilla meni aluksi vähän huonommin mutta ne kehittyivät nopeasti.

Kokeilimme temppuja vuoden päästä uudestaan ja koirat muistivat temput ihan hyvin.

Päädyimme siihen lopputulokseen, että koirien luonteenpiirteet vaikuttavat oppimiseen erittäin paljon, varmaan eniten. Ei rotu, ei koko, vaan luonne.

Santtu on luonteeltaan innokas, eikä siksi onnistunut ohi-harjoituksessa yhtä hyvin kuin Minney. Minney osaa mennä koirien ohi vetämättä, mutta joskus kuitenkin ulvoo isoille koirille. Santtu taas vetää aina, mutta ei enää hauku niinkään.

Molemmat onnistuivat ei hypi-harjoituksessa erinomaisesti, tosin hieman eri tavoin. Santtu odottaa hieman kärsivällisemmin, kuin Minney, joka ei malttaisi olla hyppimättä. Molemmat ymmärsivät jujun kuitenkin hyvin ja eivät hypi läheskään niin paljon kuin ennen.

Huomasimme myös, että eri harjoitukset vaikuttavat toisiinsa. Esim. paikka-käskyä voi hyödyntää ei hypi-harjoituksessa ja jos koira osaa kävellä vierellä, on ohittaminenkin helpompaa.

Huomaamme myös, että koirat tottelevat eri tavalla pentuina ja aikuisina. Pentuina innokkuus estää keskittymistä, mutta aikuisena, kun koirat vähän rauhoittuvat, temppujen opettaminen ja toteuttaminen on helpompaa.

Koirat kehittyivät molemmat hyvin, mutta harjoiteltavaa riittää aina! Olemme hyvin tyytyväisiä tutkimukseemme.

Tutkimuksen toteuttivat Petra, Rina, Nora ja Ella 9E-luokalta.

9E Lexa, Otto, Mikko projekti LuMa

Teimme projektin myytinmurtajien tapaan.

Myytti 1: Voiko ihmiseltä lämätä hengen kiekolla?

Toteutus: Laukaistaan kiekko vesimelonia päin ja tutkitaan vahingot.

Tulos: Saatiin selville että meloniin jo tulee pieni reikä niissä olosuhteissa jossa kokeen teimme. Jos tämä tapahtuisi NHL kentällä ja päähän osunut isku olisi todellinen lämäri uskomme että voisi se tappaa ihmisen. Se on kyllä epätodennäköistä että pelaajalta putoaa kypärä samaan aikaan kun se kaatuu maalin eteen ja joku lämää suoraan kohti.

Tuomio: mahdollinen

Myytti 2: Voiko lasillisen limua jäähdyttää alle 3 minuutissa?

Toteutus: Pistetään lumella täytetyn styroksiboksin läpi kupariputki jonka läpi limu kulkee.

Tulos: Myytissä saimme selville että limun voi jäähdyttää kyllä tämännäköisellä härvelillä. Jos kupariputki olisi vielä pidempi olisi koko prosessi tehokkaampi. Tiedämme myös että nopein tapa jäähdyttää tölkki kotona ei ole pistää se pakastimeen vaan arkkuun joka on täynnä suolan avulla alijäähdytettyä vettä. Kupariputki kannattaa myös pestä makuhaittojen takia.

Tuomio: mahdollinen

Tiimi: Lexa, Mikko, Otto

 

Talvipäivä Viikin maisemissa

Vierailimme Töyhtöhyypän luontokoulussa ystävänpäivänä 14.2.

Teimme: Leikimme, tutkimme, mittasimme lumen lämpöä.
Opimme: että lumen alla on lämpimämpi kuin ilmassa.

Ruokimme myös lintuja. Näimme paljon Suomen talvisia lintulajeja: talitiainen, sinitiainen, varpunen, mustarastas, viherpeippo.

Lopuksi teimme itse risulinnut kotiinviemisiksi.

Lumisin terkuin 3A ja erikoistoimittajina Joel ja Juho

Kuinka kylmää on lumi?

Kumpulan metsästä löytyi lumiretkellä oravan ja rusakon jälkiä.

Tutkimusryhmä otti myös selvää siitä, mitä lumi oikein on, miten kylmää se on ja voiko sitä syödä, vaikka äiti kieltää!

Lumi koostuu ilmasta ja jääkiteistä. Kukaan ei vielä koskaan ole löytänyt kahta samanlaista lumihiutaletta..!
Lumi Wikipediassa

Kuka tekee pisimmän jääpuikon?

Ryhmän tehtävä on valmistaa mahdollisimman pitkä jääpuikko oppitunnin aikana. Jääpuikko syntyy, veden virratessa kohti maata niin, että se jäätyy juuri ennen putoamistaan. Jääpuikko on syntyvaiheessaan ontto.

Tutkimus toteutettiin 13.2. 2012 Tutkimuksessa saatiin kahden tunnin aikana 24 cm pitkä tavallinen jääpuikko tai 42 cm villalankajääpuikko. Ulkolämpötila oli -5°C

Jääpuikko wikipediassa

Jääpuikkovideo

Ice finger, kuoleman jääpuikko jään alla