Oli ihana kesäpäivä, aurinko paistoi paahtavasti meidän selkään. Saimme nauttia päivästä ihanien 3. luokkalaisten kanssa. Mutta ensin kannoimme kotiluokasta itse-kasvattamamme kasvit kasvitarhalle, jonne piti saapua pari Yleisradion reportteria tekemään juttua, mutta arvatenkin he eivät saapuneet.
maanantai 28. toukokuuta 2012
Kasvitarhalla 3–luokan kanssa!
Tunnisteet:
biologia,
ja,
kasvit,
kasvitarha,
kaupunkiviljely,
lapset,
luma,
luonnontiede,
luonto,
nuoret,
tiede
Sijainti:
Vähänkyröntie 6, 00610 Helsinki, Suomi
perjantai 13. huhtikuuta 2012
Solututkimus Heurekassa
Solututkimusemme alkoi Heurekassa klo 9.00. Kaikki ottivat itselleen parin ja menivät istumaan koepöydän luokse. Pöydällä oli tarjotin, jolle oli asetettu pinsetti, pala punasipulia, petrimalja, mikroskooppi ja niihin tarkoitettuja tutkimuslasinpalasia, pipetti, punaista väriainetta ja vettä.
Tulos: Hypoteesimme meni oikein, ja ongelmaan on saatu ratkaisu: Sipulin solut voi nähdä mikroskoopilla, jos siihen lisää väriainetta.
Tutkimusongelma: Kuoleeko sipulin solut, jos niihin lisää suolaa?
Kirjoittivat Alma ja Anna-Leena Luonto ja tiede 5A
TUTKIMUS 1
Tutkimusongelma: Saammeko sipulin soluja näkymään mikroskoopilla?![]() |
Näytteemme kuvattu kameralla mikroskoopin okulaarin läpi. Tumakin näkyy. |
Hypoteesi: Saamme, jos lisäämme siihen väriainetta.
Mitä teimme: Irrotimme sipulin valkoisesta osasta ohuen läpinäkyvän kalvon ja asetimme sen pieneen kuppiin, jonne lisäsimme pipetillä punaista väriainetta. Tökimme kalvoa, jotta se peittyisi täysin väriaineeseen. Jätimme kalvon väriaineeseen niin kauaksi aikaa, että väriaine imeytyisi siihen.
Otimme kalvon pois n. 10 minuutin päästä, jolloin se oli värjäytynyt punaiseksi. Asetimme sen petrimaljaan, ja laitoimme siihen kahdeksan pipetillistä vettä, jotta liika väriaine lähtisi pois. Sitten laitoimme sen tutkimuslasinpalaselle pinsettien avulla ja suoristimme sen. Sitten laitoimme sen mikroskoopille. Mikroskoopin näkymä oli hieno, näimme soluja ja tuman.
Tulos: Hypoteesimme meni oikein, ja ongelmaan on saatu ratkaisu: Sipulin solut voi nähdä mikroskoopilla, jos siihen lisää väriainetta.
TUTKIMUS
![]() |
Näytteemme solut kuivuivat, kun laitoimme suolaa. Kuvattu mikroskoopin läpi tavallisela kameralla. |
Hypoteesi: Kuolevat jos ne eivät saa vettä.
Mitä teimme: Irroitimme tällä kertaa sipulin punaisesta osasta ohuen kalvon. Asetimme sen tutkimuslasinpalaselle, ja laitoimme sen päälle suolavettä. Odotimme n. 10 minuuttia, ja huomasimme, että punainen väri alkoi haalistua.
Laitoimme sen mikroskoopille, ja katsoimme linssiin. Se näytti samanlaiselta, mutta liilalta.
Tulos: Kyllä kuolevat.
Kirjoittivat Alma ja Anna-Leena Luonto ja tiede 5A
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Lemmikki filmi
Kuvasimme muutamana päivänä toistemmeluona omien lemmikkiemme puuhia.
Lemmikit ja eräs nimeltämainitsematon Minka nauttivat herkuista ja huomiosta.
Sitten oli edessä editointi josta kunnia menee Pauliinalle.
Toivottavasti pidätte!
Enjoy!
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Aino, Julia, Maria 9E - LuMa projekti
Ruoan säilyvyys
Tutkimuksen aihe oli mielenkiintoinen, koska olemme kiinnostuneita ruoasta ja lisä- ja säilöntäaineet ovat nykyaikana suuri osa päivittäistä ruokavaliotamme. Halusimme kokeilla miten luomutuotteet/kotimaiset (lisä- ja säilöntäaineettomat) eroavat vastaavista normaaleista tuotteista. Kuitenkin siitäkin on paljon puhuttu, kuinka ihmisten tulisi syödä enemmän luomutuotteita ja ns. ”suosia suomalaista”. Halusimme tutkia eri ruoka-aineiden säilyvyyttä. Sen lisäksi tämä on tavallaan jatkoa viime tutkimuksellemme, jossa otimme selvää entisaikojen ruoansäilöntätavoista. Meillä oli tutkimuksessa kaksi vastaavaa tuotetta, suomalainen ja ulkomaalainen (Esp.) tomaatti, tavallista ja luomumaitoa 1 litran tölkki, ja vaaleaa, paloiteltua paahtoleipää kaksi pakettia, toisessa leivässä oli säilöntäaineita, toisessa ei. Tomaattien säilymisessä ei ollut merkittävää eroa, paitsi homeiden värissä. Tavallinen maito säilyi paremmin, kuin luomumaito.
Leivistä lisäaineeton säilyi huomattavasti paremmin, kuin lisäaineellinen.
Havainnoistamme teimme johtopäätöksiä, että lisäaineeton leipä säilyy paremmin,
kuin vastaava ja vastaavissa oloissa säilytetty, lisäaineellinen leipä. Vaikka lisäaineettomassa leivässä parasta ennen merkintä oli 10.2, eli se oli viisi päivää aikaisemmin kuin lisäaineellisessa.
Samoin luomu maito säilyi paremmin kuin tavallinen (ei niin paljon hometta).
Jääkaapissa olleet maidot kaadoimme laseihin ja huomasimme heti, että luomu maidossa oli ohut kalvo, mutta taas tavallinen maito näytti ihan normaalilta. Maistoimme tavallista maitoa ja se maistuikin ihan tavalliselta,
mutta siinä oli kyllä pieni sivumaku. Se kävisi vaikka lettutaikinaan ihan hyvin, muttei ehkä kuitenkaan juotavaksi. Molemmat tomaatit säilyivät melko hyvin. Kotimaisen tomaatin kuori oli vähän rypistynyt ja sisältä näytti normaalilta. Ulkomaisessa tomaatissa kuori oli sileä, mutta päällä oli vähän hometta.
Sisältä se oli myös normaali, se oli myös vähän kypsempi kuin kotimainen. Molemmat tomaatit tuoksuivat ja maistuivat tavallisilta, etenkin tuoksu oli voimakas. Kaikenkaikkiaan vaikka välillä olimme ehkä nykyteknologian takia tutkimuksessa hermoromahduksen partaalla, oli meillä kuitenkin loppujen lopuksi ihan hauskaakin.:) Saimme itsekin tästä tutkimuksesta paljon irti, opimme paljon asioita ja erään henkilön ruokavalio sai muutoksen tämän tutkimuksen kautta. Näillä mennään!
Leivistä lisäaineeton säilyi huomattavasti paremmin, kuin lisäaineellinen.
Havainnoistamme teimme johtopäätöksiä, että lisäaineeton leipä säilyy paremmin,
kuin vastaava ja vastaavissa oloissa säilytetty, lisäaineellinen leipä. Vaikka lisäaineettomassa leivässä parasta ennen merkintä oli 10.2, eli se oli viisi päivää aikaisemmin kuin lisäaineellisessa.
Samoin luomu maito säilyi paremmin kuin tavallinen (ei niin paljon hometta).
Jääkaapissa olleet maidot kaadoimme laseihin ja huomasimme heti, että luomu maidossa oli ohut kalvo, mutta taas tavallinen maito näytti ihan normaalilta. Maistoimme tavallista maitoa ja se maistuikin ihan tavalliselta,
mutta siinä oli kyllä pieni sivumaku. Se kävisi vaikka lettutaikinaan ihan hyvin, muttei ehkä kuitenkaan juotavaksi. Molemmat tomaatit säilyivät melko hyvin. Kotimaisen tomaatin kuori oli vähän rypistynyt ja sisältä näytti normaalilta. Ulkomaisessa tomaatissa kuori oli sileä, mutta päällä oli vähän hometta.
Sisältä se oli myös normaali, se oli myös vähän kypsempi kuin kotimainen. Molemmat tomaatit tuoksuivat ja maistuivat tavallisilta, etenkin tuoksu oli voimakas. Kaikenkaikkiaan vaikka välillä olimme ehkä nykyteknologian takia tutkimuksessa hermoromahduksen partaalla, oli meillä kuitenkin loppujen lopuksi ihan hauskaakin.:) Saimme itsekin tästä tutkimuksesta paljon irti, opimme paljon asioita ja erään henkilön ruokavalio sai muutoksen tämän tutkimuksen kautta. Näillä mennään!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Raketti-projekti
Rakettiprojekti, uusinta
Tuloksia emme oikein saanet kerättyä pienten e
pä
onnistumisten takia: raketit eivät siis lähteneet liikkeelle. Silti oli projekti mielenkiintoinen, ja olihan se toisaalta vietävä loppuun viimevuodesta. Johtopäätöksenä päätimme että jos tälläisen projektin vielä tekisi, pitäisi parannella raketteja merkittävästi. Tulimme siihen tulokseen että tällä projektilla ei oikein ole
tulevaisuutta. Case is closed!
Tekijät Matias, Oskari ja Lauri, 9e Toteutimme tämän projektin LuMa-tunneilla
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Lumatutkimus koirista 9E
Teimme tutkimuksen kahdesta koirasta, Minneystä ja Santusta, joilla on erilaiset luonteet. Opetimme molemmille samat temput samassa ajassa ja nyt kerromme, miten koirat pärjäsivät!
Halusimme tutkia tätä, jotta näkisimme, kuinka erilaiset luonteenpiirteet vaikuttavat koirien oppimiseen. Ongelmana oli, miten eriluonteiset koirat oppivat samat temput. Aloimme ratkoa tätä ongelmaa, koska olemme kaikki hyvin kiinnostuneita opettamaan koirille temppuja, joilla voimme selvittää niiden oppimista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme tietoja siitä, miten opettaa koiria oikealla tavalla. Keksimme tutkia tätä aihetta, koska meillä oli jo valmiiksi kaksi eriluonteista koiraa.
Tavoitteemme oli opettaa molemmille koirille samat temput samassa ajassa. Tiesimme kuitenkin, ettei se voi olla täysin mahdollista, sillä jokainen koira on oma yksilönsä.
Ohi -harjoituksessa pyritään opettamaan koira kävelemään nätisti (ei hauku, murise, vedä yms.) muiden koirien tai ihmisten ohi. Ei hypi -harjoituksessa koiraa opetetaan olemaan hyppimättä ihmisten päälle heidän tullessa kotiin, vaikka koira on innostunut.
Koirat kehittyivät molemmat hyvin, mutta harjoiteltavaa riittää aina! Olemme hyvin tyytyväisiä tutkimukseemme.
Tutkimuksen toteuttivat Petra, Rina, Nora ja Ella 9E-luokalta.
Molemmilla koirilla meni aluksi vähän huonommin mutta ne kehittyivät nopeasti.
Kokeilimme temppuja vuoden päästä uudestaan ja koirat muistivat temput ihan hyvin.
Päädyimme siihen lopputulokseen, että koirien luonteenpiirteet vaikuttavat oppimiseen erittäin paljon, varmaan eniten. Ei rotu, ei koko, vaan luonne.
Santtu on luonteeltaan innokas, eikä siksi onnistunut ohi-harjoituksessa yhtä hyvin kuin Minney. Minney osaa mennä koirien ohi vetämättä, mutta joskus kuitenkin ulvoo isoille koirille. Santtu taas vetää aina, mutta ei enää hauku niinkään.
Molemmat onnistuivat ei hypi-harjoituksessa erinomaisesti, tosin hieman eri tavoin. Santtu odottaa hieman kärsivällisemmin, kuin Minney, joka ei malttaisi olla hyppimättä. Molemmat ymmärsivät jujun kuitenkin hyvin ja eivät hypi läheskään niin paljon kuin ennen.
Huomasimme myös, että eri harjoitukset vaikuttavat toisiinsa. Esim. paikka-käskyä voi hyödyntää ei hypi-harjoituksessa ja jos koira osaa kävellä vierellä, on ohittaminenkin helpompaa.
Huomaamme myös, että koirat tottelevat eri tavalla pentuina ja aikuisina. Pentuina innokkuus estää keskittymistä, mutta aikuisena, kun koirat vähän rauhoittuvat, temppujen opettaminen ja toteuttaminen on helpompaa.
Tutkimuksen toteuttivat Petra, Rina, Nora ja Ella 9E-luokalta.
9E Lexa, Otto, Mikko projekti LuMa
Teimme projektin myytinmurtajien tapaan.
Myytti 1: Voiko ihmiseltä lämätä hengen kiekolla?
Toteutus: Laukaistaan kiekko vesimelonia päin ja tutkitaan vahingot.
Tulos: Saatiin selville että meloniin jo tulee pieni reikä niissä olosuhteissa jossa kokeen teimme. Jos tämä tapahtuisi NHL kentällä ja päähän osunut isku olisi todellinen lämäri uskomme että voisi se tappaa ihmisen. Se on kyllä epätodennäköistä että pelaajalta putoaa kypärä samaan aikaan kun se kaatuu maalin eteen ja joku lämää suoraan kohti.
Tuomio: mahdollinen
Myytti 2: Voiko lasillisen limua jäähdyttää alle 3 minuutissa?
Toteutus: Pistetään lumella täytetyn styroksiboksin läpi kupariputki jonka läpi limu kulkee.
Tulos: Myytissä saimme selville että limun voi jäähdyttää kyllä tämännäköisellä härvelillä. Jos kupariputki olisi vielä pidempi olisi koko prosessi tehokkaampi. Tiedämme myös että nopein tapa jäähdyttää tölkki kotona ei ole pistää se pakastimeen vaan arkkuun joka on täynnä suolan avulla alijäähdytettyä vettä. Kupariputki kannattaa myös pestä makuhaittojen takia.
Tuomio: mahdollinen
Tiimi: Lexa, Mikko, Otto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)