keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Maisemamaantiedettä

Maisemaprojekti 5A

 

Kohteena Taivaskallio

Kaikki Käpyläläisethän tuntevat Taivaskallion kuin omat taskunsa ja tietävät mäenlaskut ja uuden vuoden vastaanottajaiset... Tutustumalla alueen historiaan löysimme ainakin meille uutta tietoa!
 
Tiesitkö?
  • Ennen Malminkartanon ja Paloheinän jätemäkien rakentamista Taivaskallio oli Helsingin korkein paikka (60 m).
  • Alueen poikki menee Pekka Jokipaltion tie. Jokipaltio oli eversti toisessa maailmansodassa.
  • Taivaskalliolla toimi sotien aikana v. 1939–44 raskas ilmatorjuntapatteri Taivas (paikan nimi tulee tästä!). Huipulla on muistona vanhoja ilmatorjunta-asemia ja yksi ilmatorjuntatykki (76-millinen tšekkoslovakialainen Skoda).
  • Taivaskalliolla on jääkauden merkkejä. Siellä on kaksi siirtolohkaretta ja lisäksi kaksi muinaisrantamerkkiä. Toinen merkki on rantakivikko (32 m merenpinnan yläpuolella), jossa on pyöristyneitä kiviä, koska n. 7000 vuotta sitten paikalla oli Litorina-meri. Toinen ja ylempi (45 m merenpinnan yläpuolella) merkki on hiekkainen ja kivinen rantavalli, koska yli 10 000 vuotta sitten paikalla oli Ancylus-järvi.

Äänimaisema

Kuuntelimme hiljaa 5 minuuttia ympäristön ääniä ja sen jälkeen jokainen teki omalla tyylillään äänistä merkinnät omaan korttiinsa.
Mistä ilmansuunnasta kuului ääniä?

Maisemamaalaus

Monien suosikkitehtävä oli perinteinen maisemamaalaus akvarelleilla. Kohteeksi sai valita laajan näkymän tai yksityiskohdan ympäristöstä. Lue loppuraporteista miten kaikilla homma ei mennyt ihan putkeen!

Kuurosokean maisema

Korvatulpat korvissa ja huivi silmillä maiseman kokemus onkin aivan erilainen. Tämä oli mielenkiintoinen ja vähän pelottava tehtävä... mutta ajattele, jos tutkisit ympäristöä aina näin! Miltä se tuoksuu? Miltä haisee? Mitä muotoja tunnet? Miltä kaikki tuntuu ja tuntuuko tutulta?

 

Otteita maisemaprojektin loppuraporteista

"- - kuulin esim. lintujen ääntä, kävelyä ja puiden havinaa. Sitten haistoin sammalta, kasveja ja erilaisia hajuja ja koskin johonkin ällöttävään ja meinasin tippua. Yritin kävellä varovasti enkä oikeesti tiennyt minne kiipesin. tunsin kasveja ja isoja puita. Aistin puita ja sammalta kiviä ja kasveja ja tuntui suoralta pyörätieltä ja pehmeältä ja tunsin maata. Maalasin kiveä joka oli tehty 1944. Maalasin kuvaan ruohoa ja taivasta ja sen kiven harmaalla." -Joni

"Lempitehtäväni oli maiseman maalaus. Löysin kuolleen vesiliskon. Kuulin erilaisia ääniä esim. linnunlaulua. Oli hauskaa katsoa Maiaa, koska hän oli jännittynyt ja hauskannäköinen, koska hänellä oli side silmillä ja korvatulpat korvissa." -Marja
"Retken hauskin kohta oli se, kun kompuroin. En edes tiedä mikä oli tylsää. Opin, että olisi aika vaikeaa olla sokea ja kuuro." -Olivia
"Minä haistoin maata, sammalta, puuta. Ja se oli outoa koska en kuullut tai nähnyt. Tunsin kiveä ja sammalta, puuta, oksia. Ne oli teräviä, pyöreitä. Kuuntelimme neljä minuuttia. Kuulin linnun ääntä, heinäsirkan ja kun tuuli meni. Maisematyö tein hienon työn joka putosi veteen :( Taivaskalliolla on illalla lepakoita. Taivaskallio on suosittu laskupaikka." -Andrey
 
Lähteet:
Antti Salla: Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä, Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti